Toukomittari – Epirranthis diversata

Siipiväli ♂ 38–45 mm, ♀ 31–37 mm. Etusiivet kalpean kellanruskeat, lähinnä violetinharmaansävyiset, ± ruskeasirotteiset. Poikkiviirut mustat, vaaleareunaiset, sisempi lähes suora, ulompi katkonainen ja ulkonevin suonen M3 kohdalla. Takasiivet oranssinkeltaiset, ± harmaanruskeasirotteiset, varsinkin siiven tyvestä ja sisäreunasta. Molempien siipiparien keskitäplä suuri, mustahko. Naaras pienempi ja kontrastisempi kuin koiras.

Muna pitkänomaisen soikea, mikropyylin pää litistynyt, pinnassa kuusikulmaisten kuoppien muodostama rakenne, mikropyyliruusukkeessa 6–10 lehteä. Väri aluksi valkoinen, myöhemmin tummanoranssi–ruskeanpunainen.

Toukka 35–40 mm, hoikka, liereä, sileä, kalju; A8:ssa poikittainen kohouma. Ruumis violetinharmaa; selkäjuova keskiruumiissa musta, kapealti valkoreunainen, jaokkeissa A1–A6 katkennut mustiksi laikuiksi, joiden takana kaksi valkeaa, ulkonevaa laikkua; sivuselkäjuova musta, muodostaa T2:ssa ja T3:ssa viistosti taaksepäin lähenevät juovat, seuraavissa jaokkeissa muodostaa kaaret selän mustien laikkujen ympäri, selvimmin A2:ssa ja A3:ssa; lähinnä kaarien takapuoliskot selvät. Sivujuova muodostuu suurista, punertavankeltaisista epäsäännöllisistä laikuista, joissa valkeat, ruskeareunaiset hengitysaukot sijaitsevat. Nystyrät suuret, mustat; A8:n poikkikohouma musta, takaa punertavanvalkoreunainen, siinä kaksi mustaa, pitkänomaista nystyrää. A8:n takareunassa neljä mustaa, hienosti valkoreunaista nystyrää. Vatsa yksivärisen mustanruskea. Pää violetinharmaa, mustapilkkuinen. Peräkilpi ruumiin värinen. Rintajalat punertavanvalkeat, mustapilkkuiset; vatsa- ja peräjalkojen ulkopinnalla punertavanvalkea pitkittäisjuova.

Kotelo 12,5–14,5 mm, tumman punaruskea, kohtalaisen kiiltävä, pintarakenne hienohko–karkeahko. Takaruumiin keskimmäisten jaokkeiden kaudaalijuovat punaruskeat. Känsä keskiruumiin hengitysaukon takana huomaamaton, kuutava. Sivuviillos keskipituinen, suippo, suuntautuu kremasterin tyveen. Dorsaaliura syvä, paksulti mustareunainen, siinä n. 5 pyöristynyttä kaudaaliulkonemaa. Kremaster lyhyehkö, kolmiomainen, sivut kuperat, sivulta katsottuna vatsapuolelta vahvemmin pullistunut. Sen tyvikyttyrät vahvat, niiden väli syvennyt. Kremaster vain heikosti ryppyinen. Sen sukaset Sd1 ja D1 lähes samalla korkeudella, kuten L1:t ohuet ja lähes kremasterin pituiset. D2:t lähellä toisiaan ja yhdensuuntaiset, paksummat ja paljon pitemmät kuin muut.