Löysin ja kuvasin “Tubifera -tyyppisen” limasienen 29.09.2022 Sipoon Kummelbergeniltä sammaleiselta kuusen maapuulta. Seurasin sen kehitystä ja kuvasin sen uudelleen 05.10 ja 15.11. Lajiksi sopi hyvin Siphoptychium reticulatum ja sainkin varmistuksen lajista sekä Edvin Johannesenilta että Dmytro Leontyevilta. Löysin lajista myös toisen esiintymän 2022.
Tässä Leontyevin kommenttia: S. reticulatum represents a still understudied species complex, represented in N.America and Europe by dfferent subtaxa. The specimen I see here fits well the European morphotype, which has small pseudoaethalia with a hilly, irregular surface. At the current level of knowlege I would call this S. reticulatum.
Lajista löytyy tietoa artikkelista Dmytro Leontyev et al. 2019 missä S. reticulatum kuvattiin tieteelle. Juttua lajiparista S. reticulatum/violaceum löytyy myös Agarican erikoisnumerosta Norjan limasienistä: Edvin Johannesen & Vetlesen, Agarica vol. 40.
S. reticulatum on kerätty SE Norjasta kahdesti kuusen maapuulta ja Kuolan niemimaalta kerran. Muualta Baltic-Nordic alueelta sitä ei ole löytynyt. Tässä kuvat aikajärjestyksessä (29.09., 05.10. ja 15.11.).
Suvun toinen Suomesta löytynyt laji on S. violaceum joka löytyi ensi kerran ja heti kolmasti 2021 ja viime syksynä se tuli vastaan myös useamman kerran. Laitan tähän vielä kuvasarjan violaceumin kehityksestä (27.09., 05.10. ja 15.11.). Tämänkin on Leontyev varmistanut. Lajipari violaceum/reticulatum ei välttämättä ole helppo ilman kehityksen seurantaa. Violaceum päätyy mustavioletiksi kun reticulatum päätyy punaruskeaksi. Muitakin eroja toki on.
S. violaceum on ilmeisesti vasta kotiutunut pohjolaan ja leviää nopeasti.
Tässä Johannesenin kommentti: . “I believe this species has become a part of the Nordic species inventory in recent years. I have been collecting in old spruce forests in late autumn for decades, and I never saw it until 2018. Now we have 11 records from various localities in SE Norway.”
Itse löysin lajista viime syksynä kuusi esiintymää neljältä eri alueelta (Sipoon Kummelbergen, Espoon Träskända, Helsingin Mustavuori, Vantaan Tammisto). 2021 löysin lajin myös Porvoon Stenuddenista. Aina siis hienoimmista vanhan metsän kohteista myöhään syksyllä ja aina sammaloituneilta kuusen maapuilta.
Lisää kuvamateriaalia näistä lajesta + skopiaa löytyy täältä